Busanin satama sijaitsee Etelä-Koreassa (täydellinen nimi: KOREA TASAVALTA) kaakkoisrannikolla, KOREA: n kaakkoisrannikolla (KOREA), länsipuolella lodongista (NAKTONG) ja Japanin vastapäätä (TSUSHIMA), suurin satama Etelä-Koreassa, mutta myös maailman kuudennessa konttisatamassa. Vuonna 1876 perustettu se kehittyi nopeasti, kun Peking-pata-rautatie avattiin 1900-luvun alussa. Se on Etelä-Korean meri-, maa- ja lentoliikennekeskus sekä taloudellinen ja kaupallinen keskus, jolla on tärkeä rooli Etelä-Korean ulkomaankaupassa. Teollisuus on toiseksi vain Soulissa, mukaan lukien tekstiili-, auto-rengas, öljynjalostus, koneet, kemianteollisuus, ruoka, puunjalostus, vesituotteiden jalostus, laivanrakennus ja auto. Laivanrakennus- ja rengasvalmistus on ensimmäinen paikka Etelä-Koreassa, ja vesituotteiden viennillä on tärkeä asema vientikaupassa. Satama on noin 28 km päässä lentokentältä.
Viisi tai kuusi saarta sijaitsevat eteläisen busanin alueen toisessa päässä. Viiden tai kuuden saaren altistuminen tapahtuu päivittäin vuorovesien ja virtauksen mukaan. Ne ovat suojatut luonnolliset alueet Busanin kaupungissa. Saari on kivinen saari, joka koostuu kahdesta osasta. Viidestä saaresta, jotka ulottuvat maasta, kaikki kuin majakka-saari ovat asumattomia. Nämä viisi saarta ovat yushuo-saari (32 m), kotka-saari (33 m), kartio-saari (37 m), osteri-saari (68 m) ja majakka-saari (28 m), joista yushuo-saarta kutsutaan myös kilpisaareksi ja männyn saareksi. Saaren nimi tulee luultavasti tästä luonnonilmiöstä. Viisi tai kuusi saarta ovat paikkoja, joiden kautta kaikenlaiset alukset tulevat busanin satamaan, joten ne ovat myös busan-portin symboli.
Hallituksen ennuste, jos kasvaa pienten ja keskisuurten konttilaivojen ─ ─ toimitus aluksen ja varastoinnin, voi kanssa 2 pientä kotisatamat Kiinassa ja Japanissa allekirjoittanut jälleenlaivaus sataman busan ja kevyt Yang sataman yhteistyösopimuksen. Tältä osin Marine-osaston päällikkö sanoi, että jotkut pienet ja keskisuuret satamat Kiinassa ja Japanissa, koska suurin osa kotimaan tavaroista on keskittynyt Qingdaoon ja Shanghaissa ja Kobessa ja Tokiossa, jotta ne voivat ylläpitää satamatoimintaa. Toivottavasti kuljetamme valtamerikauppoja Etelä-Korean busanin tai kwangyangin kautta. Jos kumppanuus perustetaan 4–5 pientä ja keskisuurta Kiinan satamaa ja 2–3 pientä ja keskisuurta satamaa Japanissa, 2 miljoonaa jälleenlaivaustapausta voidaan taata vuoteen 2011 mennessä.
Busanin sataman toimintojen ja toimintojen lujittamiseksi Korean tasavalta korvasi uuden politiikan laatimisessa kolmen vuoden ajaksi nimitetyn bussi-satamaviranomaisen Qiu junxin ensimmäisen pääjohtajan ja korvasi hänet li jiashu. Hänen avajaispuheessaan 23. tammikuuta hän esitti näkemyksensä sataman tulevaisuudesta. Hän sanoi, että lukuisat vaikeudet ja ratkaisematta olevat ongelmat, joita busanin satama kohtaavat, aiheuttivat sille suurta painetta. Kaikki maailman satamat ovat muuttumassa ja busanin satama ei ole poikkeus.
Hän totesi tarkasti, että Kiina panostaa voimakkaasti satamiin, paitsi Shanghaissa ja Shenzhenissä, jotka ovat jo ylittäneet läpikulun, mutta myös kilpailevissa satamissa, kuten Qingdaossa ja Tianjinissa, jotka uhkaavat asteittain heidän asemaansa. Lisäksi vastauksena Kiinan satamien nopeaan nousuun naapurimaiden ja -alueiden, kuten Hongkongin, Taiwanin ja Japanin, toteuttamia vastatoimia ei voida jättää huomiotta.
Yhtäältä busan-satama kilpailee incheonin sataman, kwangyang-sataman, pyeongtak-sataman ja muiden satamien kanssa kotimaisten tuonti- ja vientituotteiden osalta. Toisaalta kiinalaisiin ja japanilaisiin satamiin suoraan liittyneiden konttialusten määrä kasvaa väylän sataman läpi asteittain, minkä vuoksi busanin sataman on vaikea houkutella suuria jälleenlaivaustuotteita.
Sataman kilpailukyvyn parantaminen ei ole enää valintakysymys, vaan tärkeä kysymys, joka määrittää Etelä-Korean tulevaisuuden. Busanin satamassa on monia ongelmia. Käyttämällä kehittynyttä tietotekniikkaa tarjoamaan asiakkaille entistä eriytettyjä palveluja, edistämään pohjoisen sataman kunnostamista, jotta busan-satama saavuttaa tavaroiden, ihmisten ja luonnon koordinoidun kehittämisen.
